Familje- & Kvarlåtenskapsrätt

Perhe- ja jäämistöoikeus

Edunvalvonta

 

Edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäiselle, joka esimerkiksi heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi ei itse kykene huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista. 

Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen nimetä sen henkilön/ne henkilöt, jonka/joiden haluaa hoitavan asioitaan, mikäli hän myöhemmin tulee siihen kykenemättömäksi. Valtuuttaja määrittelee edunvalvontavaltakirjassane asiat, jotka valtuutus kattaa. Edunvalvontavaltakirja on määrämuotoinen asiakirja, jonka laatimisessa on aina hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen. Valtuutuksen laatimisella ei menetä omia oikeuksiaan, koska valtuutus otetaan käyttöön vasta sitten, kun sen tekijä ei enää pysty hoitamaan asioitaan. Sen jälkeen valtuutus astuu voimaan, kun maistraatti on sen vahvistanut. Useimmiten vahvistaminen edellyttää lääkärintodistusta valtuuttajasta.

 

Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, voi maistraatti hakemuksesta määrätä esim. lähiomaisen  edunvalvojaksi. Muissa tilanteissa maistraatti tekee tuomioistuimelle hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi, jolloin edunvalvojaksi voidaan määrätä viranomainen tai yleinen edunvalvoja. Jotta myöhemmin voitaisiin välttyä mahdollisilta kiistoilta siitä, kuka olisi paras henkilö edunvalvojaksi, kannattaa edunvalvontavaltakirja laatia hyvissä ajoin ennen kuin sitä tarvitaan.

 

Avioliitto

 

Ennen avioliiton solmimista voi olla hyvä miettiä avio-oikeuden vaikutuksia ja tarvetta avioehdon laatimiselle. Avioehdon laadinnassa on suositeltavaa ottaa yhteyttä ammatti-ihmiseen, koska avioehdolla on merkittävä vaikutus siihen, mitä puolisoiden omaisuudelle tapahtuu avioliiton päättyessä. Jos puolisot ovat laatineet avioehdon, kutsutaan heidän omaisuutensa jakoa omaisuuden erotteluksi, mutta mikäli avioehtoa ei ole laadittu, huomioidaan avio-oikeus osituksessa.

 

Avioerot tulevat yhä yleisemmiksi nykypäivän yhteiskunnassa. Mikäli avioparilla on myös lapsia, tulee vanhempien sopia, kuinka lasten huolto, tapaamisoikeus ja elatus tulevaisuudessa hoidetaan.

 

Avopuolisot

 

Avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Avopuolisot voivat myös sopia omistussuhteista laatimalla avopuolisoiden välisen sopimuksen. Lain mukaan avopuolisolla on oikeus vaatia omaisuuden erottelua avoliiton päätyttyä. Lähtökohtana erottelussa on, että kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa, mutta joissakin tapauksissa avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen.

 

Jäämistö

 

Ennemmin tai myöhemmin joudumme kaikki sen tilanteen eteen, että joku läheinen kuolee. Vainajan kuoleman jälkeen tulee aina tehdä perunkirjoitus. Tämän jälkeen jäämistö jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken toimituksella, jota kutsutaan perinnönjaoksi. Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä, kuinka omaisuus tulisi jakaa, voidaan kuolinpesälle määrätä pesänselvittäjä ja pesänjakaja. 


Mikäli omaisuutta ei haluta jakaa suoraan perintökaaren mukaan, tulee laatia testamentti. Testamentilla voidaan tietyin rajoituksin ohjata omaisuutta erityisille tahoille. Tätä asiaa tulee erityisesti avoparien miettiä, sillä avoparit eivät lain mukaan suoraan peri toisiaan.

 

 

Jos Teillä on kysymyksiä tämän sivun aiheista, voitte ottaa yhteyttä toimistoomme, niin selvitämme asiaa yhdessä.