FAQ

FAQ

Toimiston Facebook-sivuilla vastaamme nimettömästi yleisluontoisiin oikeudellisiin kysymyksiin, eli kysymyksiin, jotka eivät vaadi tarkempaa asian tutkimista. Alla muutamia näistä kysymyksistä.



Asuminen

Mikä on vuokranantajan vastuu vuokra-asunnosta ja sen mahdollisesta puutteellisuudesta?

Asuinhuoneiston kunnosta ja sen puutteellisuudesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 20 §:ssä.

 

Asuinhuoneiston on vuokrasuhteen alkaessa ja sen aikana oltava sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen huoneiston iän, alueen huoneistokannan ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella voi vaatia, mikäli vuokranantaja ja vuokralainen eivät muuta ole huoneiston kunnosta sopineet. Mikäli vuokralainen vuokrasuhteen aikana huomaa puutteellisuuksia huoneiston kunnossa, tulee vuokralaisen ilmoittaa havainnoistaan vuokranantajalle mahdollisimman pikaisesti sekä pyytää tätä huolehtimaan puutteellisuuden poistamisesta / korjaamisesta. Vuokranantaja velvollisuus on tällaisen ilmoituksen vuokralaiselta saatuaan viivytyksettä tai sovitussa ajassa huolehtia puutteellisuuden poistamisesta. Jos havaitulla puutteellisuudella on olennainen merkitys, eikä vuokranantaja kehotuksen saatuaan viivytyksettä tai sovitussa ajassa huolehdi puutteellisuuden poistamisesta taikka puutteellisuutta ei voida korjata, on vuokralaisella oikeus purkaa vuokrasopimus. Vuokralainen voi myös vuokrasopimuksen purkamisen sijaan halutessaan korjata puutteellisuuden vuokranantajan kustannuksella, mikäli puutteellisuus ei johdu rakennuksen keskeneräisyydestä tai viranomainen ei ole kieltänyt huoneiston käyttämistä. Vuokralaisen on kuitenkin huolehdittava siitä, että puutteellisuuden korjauksesta vuokranantajalle aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.

 

Vaikka huoneisto olisi vuokrasopimuksen ehdon mukaan vuokrattu siinä kunnossa, jossa se oli sopimusta tehtäessä, on vuokralaisella silti käytössään edellä esitetyt vaihtoehdot, jos hän ei vuokrasopimusta tehdessään tiennyt huoneistossa olevasta puutteellisuudesta eikä olisi tavallista huolellisuutta käyttäen voinut havaita tai odottaa sitä huoneiston iän, alueen vastaavaan tarkoitukseen käytettyjen huoneistojen kunnon ja muut paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.

Mikä on reklamaatioaika kiinteistön laatuvirheestä?

Kiinteistön laatuvirheestä on ostajan reklamoitava myyjälle viiden vuoden kuluessa siitä, kun ostaja on saanut kiinteistön hallintaansa. Määräajalla on haluttu suojata myyjää pitkän ajan kuluttua esitettäviltä, ehkä yllättäviltäkin vaatimuksilta. Ostaja ja myyjä voivat kuitenkin kauppasopimuksessa rajoittaa ostajan oikeuksia sulkemalla pois esimerkiksi myyjän vastuun tietyistä virheistä taikka rajoittamalla myyjän vastuuta virheen seuraamuksista. Yleinen vastuunrajoituslauseke ei kuitenkaan ole sitova, vaan vastuunrajoituslausekkeessa on selkeästi yksilöitävä ne kiinteistön virheet tai virheen seuraamukset, joista myyjä ei vastaa. Ostaja ja myyjä voivat myös sitovasti sopia edellä mainittua viiden vuoden määräaikaa lyhyemmästä ajasta, jonka myyjä vastaa kiinteistön laatuvirheestä. 

Mikä on myyjän vastuu uuden asunnon kaupassa?

Uuden asunnon kaupassa ostajalla on oikeus vaatia, että asunnossa oleva virhe korjataan tai oikaistaan siten, ettei siitä aiheudu ostajalle kustannuksia. Jos korjauskustannukset muodostuisivat kuitenkin kohtuuttoman suuriksi virheen merkitykseen verrattuna, on myyjällä oikeus torjua ostajan vaatimus virheen korjaamiseksi. Uuden asunnon kaupassa myyjällä on oikeus itse korjata virhe, vaikka ostaja ei sitä vaatisikaan, jos myyjä virheestä tiedon satuaan viipymättä tarjoutuu sen tekemään. Ostaja voi kieltää oikaisun vain erityisillä syillä, kuten esim. että korjauksesta aiheutuu ostajalle olennaista haittaa tai asunnon arvo alenee. Oikaisu on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun myyjä on tiedon virheestä saanut. Myös ostaja voi asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa oikaisu on tehtävä.

 

Ellei virhettä korjata tai ostajalla on painavia syitä olettaa, että virhettä ei korjata, on ostajalla oikeus vaatia hinnanalennusta virhettä vastaava määrä tai muuten kohtuullisesti.

 

Ostajalla on oikeus purkaa kauppa, jos sopimusrikkomus on olennainen. Virheen olennaisuudelta vaaditaan, että sen korjauskustannukset ovat vähintään noin 40 %:a kauppahinnasta. Pääsääntöisesti ensisijaisia virheen korjausmuotoja ovat myyjän oikaisu/korjaus virheen osalta taikka hinnanalennus.

Mitkä kriteerit täytyy olla asuntokaupan purulle?

Edellytykset käytetyn asunto-osakkeen kaupan purulle, kun myyjä ja ostaja ovat yksityishenkilöitä:

Kaupan purkua pidetään yleensä äärimmäisenä toimenpiteenä ja edellytykset sille ovat suuremmat kuin esimerkiksi hinnanalennukselle. Käytetyn asunnon kaupassa myyjällä on oikeus purkaa kauppa ostajan maksuviivästyksen vuoksi, jos maksuviivästys on olennainen. Ostajalla puolestaan voi olla oikeus purkaa kauppa, jos myyjä ei luovuta ajoissa asunnon hallintaa ja/tai asunnon omistus- tai hallintaoikeutta osoittavia asiakirjoja ja jos viivästystä on pidettävä olennaisena eikä purkamista voida pitää kohtuuttomana.

 

Kaupan voi purkaa myös asunnossa olevan virheen vuoksi, jos virheestä aiheutuu ostajalle olennaista haittaa eikä muuta seuraamusta voida pitää kohtuullisena. Virheen merkitystä ja sen olennaisuutta arvioidaan suhteessa kauppahintaan. Tiettyä prosenttirajaa ei ole määritelty, mutta käytännössä kaupan purku on tullut kyseeseen, mikäli korjauskustannukset ovat olleet vähintään 40 %:a kauppahinnasta. Purkuvaatimusten menestyminen edellyttää yleensä, että ostaja on kohtuullisessa ajassa purun perusteista tiedon saatuaan reklamoinut asiasta myyjälle. Erityistä määräaikaa reklamaation esittämiselle ei ole, mutta oikeuskirjallisuudessa kohtuullisena aikana on pidetty korkeintaan muutamaa kuukautta.

 

Ostajan tulee joka tapauksessa ilmoittaa virheestä sekä siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kahden vuoden kuluessa siitä, kun hän on saanut asunnon hallintaansa. Mikäli asunto oli jo kauppaa tehtäessä ostajan hallinnassa, kahden vuoden määräaika alkaa kulua kaupantekoajankohdasta. Kahden vuoden määräajasta riippumatta ostaja saa vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti.

Oikeudenkäynnit

Mikä ero on juristilla/lakimiehellä, varatuomarilla ja asianajajalla?

Juristi/Lakimies on nimike henkilölle, jolla on maisterin tutkinto oikeustieteissä (oikeustieteiden maisteri).

 

Varatuomari on arvonimi, jonka hovioikeus hakemuksesta myöntää hakijalle, joka on auskultoinut käräjäoikeudessa. Auskultointi tarkoittaa, että henkilö, jolla on maisterin tutkinto oikeustieteissä, työskentelee vuoden ajan (käräjä)notaarina jossakin maamme tuomioistuimista. Tämän yhden vuoden aikana hoitaa notaari tuomarin tehtäviä ja tutustuu oikeuslaitostyöskentelyyn.

 

Asianajaja on kokenut lakimies, joka on erikoistunut hoitamaan asiakkaidensa asioita. Nimike ”asianajaja” on suojattu, jota ainoastaan Suomen Asianajajaliittoon kuuluva juristi voi käyttää. Jotta tulee hyväksytyksi Asianajajaliiton jäseneksi, tulee hakijalla olla suoritettuna asianajajatutkinto hyväksytysti sekä vähintään neljän vuoden työkokemus asianajoalalta. Asianajajan tulee noudattaa hyvästä asianajotavasta annettuja tapaohjeita. Asianajajat ovat myös Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvonnan alaisia ja Asianajajaliitto tekee asianajotoimistoihin tarkastuksia. Asianajajalla tulee olla vastuuvakuutus. Asianajajia koskeva ohjeistus on laadittu asiakkaiden etujen turvaamiseksi.

Mitä teen, jos olen joutunut rikoksen uhriksi?

Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinun tulee ilmoittaa asiasta poliisille mahdollisimman pian, jotta helpotat poliisin työtä. Ilmoitus voidaan tehdä poliisipartiolle, joka saapuu rikospaikalle, henkilökohtaisesti poliisilaitokselle tai puhelimen, sähköpostin tai faksin välityksellä. Ilmoitus voidaan tehdä mille tahansa poliisilaitokselle ja sen voi myös joku muu tehdä sinun puolestasi. Jos löytyy tapahtuman todistaja, on hyvä ottaa ylös nimi- ja yhteystiedot. Jos olet fyysisesti loukkaantunut rikoksen yhteydessä, on syytä hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta voidaan tarvita oikeudenkäynnissä tai mikäli haet korvausta vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorilta.

Mitä teen, jos saan haastehakemuksen?

Kun haastehakemus on saatu tiedoksi, kehotetaan vastaajaan antamaan vastineensa. Erityisesti silloin, kun haluaa kiistää haastehakemuksen, on syytä ottaa yhteyttä oikeudelliseen asiamieheen, jotta hän voi laatia kiistämisen perusteet ja ilmoittaa todisteet.

Perhe- ja jäämistöoikeus

Kuinka testamentti laaditaan?

Testamentin tulee olla sinun omakätisesti allekirjoittama kahden todistajan läsnä ollessa. Todistajana ei saa olla sukulaisesi eikä todistajana oleva henkilö saa muutenkaan vaikuttaa testamentin sisältöön. Todistajien tulee olla tietoisia todistajan asemastaan, mutta sinun ei kuitenkaan tarvitse paljastaa heille testamentin sisältöä.

 

Koska testamentin muotovaatimukset ovat erittäin tiukat ja testamentin sisällön tulkinta usein on oikeudellisesti vaativaa, on aina syytä antaa testamentin laatiminen asiantuntijan hoidettavaksi.


Säilytä testamenttiasi muiden arvopapereidesi kanssa jossain turvallisessa paikassa esimerkiksi pankin tallelokerossa. 
Mitä tarkoitetaan avoehdolla?

Avopuolisot voivat solmia sopimuksen siltä varalta että avosuhde purkaantuu. Tällaisella sopimuksella voidaan täsmentää sopimukseen sisältyvä omaisuus, sopia omistusoikeuksista, irtaimen omaisuuden jakoperiaatteista, saatavista ja mahdollisesta korvauksesta yhteisen asunnon käytöstä avosuhteen purkautumisen jälkeiseltä ajalta. Avoehto on vapaamuotoinen, mikä tarkoittaa ettei laista löydy sopimuksen muotoa sääteleviä säännöksiä. Suositeltavaa kuitenkin on että sopimus tehdään kirjallisena ja että kaksi jäävitöntä todistajaa vahvistaa sopimuksen.

Kuka suorittaa perinnönjaon, jos kuolinpesän osakkaiden välit ovat riitaisat?

Jos kuolinpesän osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen siitä kuinka omaisuus jaetaan, voidaan vainajan kotipaikan käräjäoikeudelta hakea pesänselvittäjän ja -jakajan määräämistä kuolinpesään.

Kuka laatii perukirjan?

Perunkirjoitusvelvollisuus on sillä henkilöllä, joka on hoitanut kuolinpesän asioita. Usein pesänilmoittajana toimii käytännössä joko vainajan puoliso tai lapsi, joka voi joko itse laatia perukirjan tai antaa sen asiantuntijoiden hoidettavaksi. Pesänilmoittajan tulee ilmoittaa pesän tiedot parhaan tietonsa mukaan. Näiden tietojen mukaan perukirjan uskotut miehet arvioivat omaisuuden arvon.

Kuinka omaisuus jaetaan avioeron yhteydessä?

Avioeron yhteydessä molemmilla osapuolilla on pääsääntöisesti oikeus puoleen osaan yhteisestä omaisuudesta riippumatta siitä kuka omaisuuden on ostanut, perinyt tai muulla tavoin saanut. Tätä kutsutaan avio-oikeudeksi toisen omaisuuteen. Laatimalla avioehto voidaan vaikuttaa avio-oikeuteen. Syrjäyttämällä avio-oikeus voidaan myös vaikuttaa perillisten saaman perinnön kokoon.

Kuka maksaa elatusta?

Vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta oman elatuskykynsä mukaan. Arvioitaessa vanhemman kykyä vastata lapsen elatuksesta otetaan huomioon vanhemman ikä, työkyky ja mahdollisuudet ansiotyöhön, käytettävissä olevat varat sekä heidän muut lakiin perustuvat elatusvelvollisuutensa. Se vanhempi, joka ei muutoin huolehdi lapsen huollosta, osallistuu kustannuksiin maksamalla elatusapua lapselle. Elatusavun määrä ja muut maksuun liittyvät ehdot vahvistetaan sopimuksella tai oikeuden antamalla tuomiolla.

Mitä tarkoittaa tapaamisoikeus?

Tapaamisoikeudella tarkoitetaan lapsen oikeutta tavata etävanhempaansa, eli sitä vanhempaa jonka luona lapsi ei asu, sovitun mukaisesti. Usein lapsi tapaa etävanhempansa esimerkiksi viikonloppuisin sekä loma- ja juhla-aikoina.

Kuinka haen avioeroa?

Avioeroa haetaan käräjäoikeuteen jätettävällä avioerohakemuksella. Mikäli olette molemmat yksimielisiä siitä, että haluatte avioeron, voitte hakea avioeroa yhteisellä, molempien allekirjoittamalla avioerohakemuksella ja jättää hakemuksen käräjäoikeudelle. Voit hakea avioeroa myös yksin. Tällöin hakemuksesi annetaan käräjäoikeuden puolesta tiedoksi puolisollesi ja hänelle annetaan myös mahdollisuus antaa lausumansa asiassa. Kun molempia osapuolia on kuultu asian johdosta, määrätään puolisoille kuuden kuukauden harkinta-aika. Harkinta-ajan päätyttyä on tärkeää, että avioeroa haetaan uudelleen. Tämä ns. avioeron toinen vaihe tarkoittaa käytännössä sitä, että hakija ilmoittaa kirjallisesti käräjäoikeudelle että haluaa erota vielä harkinta-ajan päättyessä.

Kuuluuko perintönä saatu omaisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen?

Aviopuolisoilla on avioliittolain mukainen avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Mikäli puolisoiden välillä ei ole avioehtoa eikä perinnönjättäjä (vainaja) ole testamentilla määrännyt perintönä tulevaa omaisuutta avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi, kuuluu myös perintönä tuleva omaisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. Perinnönjättäjän kuoleman jälkeen tällainen omaisuus voidaan määrätä avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi vain aviopuolisoiden yhteisellä sopimuksella, esim. laatimalla avioehtosopimus. Perinnönjättäjän leski voi kuitenkin vielä eläessään määrätä omasta omaisuudestaan laatimalla testamentin, jossa hänen omaisuutensa määrätään perinnönsaajien avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi.

Mitä tarkoittaa lesken tasinkoprivilegi?

Avioliiton päättyessä tulee puolisoiden välillä tehdä ositus, jossa puolisoiden aviovarallisuusjärjestelmä puretaan. Osituksessa selvitetään kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö siten, että puolison avio-oikeuden alaisesta varallisuudesta vähennetään puolison velat. Näin saadut puolisoiden säästöt lasketaan yhteen ja summa jaetaan puoliksi (huom! osituslaskelmassa kummankaan puolison omaisuuden säästö ei kuitenkaan voi olla negatiivinen, vaan tällöin omaisuuden arvoksi merkitään nolla). Koska molempien tulee osituksen johdosta saada summan osoittama määrä omaisuutta, joutuu laskennallisesti enemmän omistava puoliso luovuttamaan toiselle tasinkoa, jotta omaisuus puolisoiden välillä saadaan tasattua.

 

Mikäli puolisoiden avioliitto on päättynyt toisen puolison kuolemaan, ei leski kuitenkaan, mikäli hänen omaisuutensa säästö on suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison, ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan kuolleen puolisonsa perillisille. Tätä lesken oikeutta kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa nimitetään tasinkoprivilegiksi tai tasinkoetuoikeudeksi.

Saneeraus & Konkurssit

Kuinka minun tulee menetellä kun minulla on saatava yritykseltä joka on asetettu konkurssiin?

Mikäli yritys, jolta on saatavia (esimerkiksi lasku maksamatta) on asetettu konkurssiin, tulee saatava ilmoittaa konkurssipesään nimetylle pesänhoitajalle. On tärkeää, että pesänhoitaja saa tietää saatavasta mahdollisimman pian yrityksen konkurssiin asettamisen jälkeen. Pesänhoitajan tiedot saa esimerkiksi soittamalla konkurssiin asetetun yrityksen kotipaikan käräjäoikeuteen. Pesänhoitajalta saa myös tiedot mahdollisesta konkurssivalvonnasta.

Minkälaisessa tilanteessa yrityssaneeraus on mahdollinen?

Saneerausmenettelyä voidaan hakea, mikäli yrityksellä on vielä mahdollisuus jatkaa toimintaansa ja selvitä taloudellisista vaikeuksistaan saneerausmenettelyn avulla. Saneerausmenettelyn myöntämiselle on olemassa tiettyjä edellytyksiä ja myös tiettyjä esteitä.

Työsuhteet

Mitä voin tehdä jos minut on mielestäni irtisanottu väärin perustein?

Ennen kuin työnantaja irtisanoo tai purkaa työsopimuksen tulee työnantajan antaa työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi ja kertoa tälle syy irtisanomiseen tai työsuhteen purkamiseen. Työnantajan tulee ennen työsuhteen irtisanomista niin hyvissä ajoin kuin mahdollista ilmoittaa työntekijälle irtisanomisen syyt sekä ohjeistaa työntekijää työvoimatoimiston tarjoamista työllistämispalveluista. Työnantaja voi joutua maksamaan työntekijälle korvausta laittomasti puretusta työsopimuksesta.

Milloin työnantaja voi purkaa työsopimuksen?

Mikäli työntekijä on syyllistynyt erittäin suureen laiminlyöntiin tai muuten rikkonut työsopimusvelvoitettaan vakavasti, voidaan työsopimus poikkeuksellisesti päättää purkamisella. Siinä tapauksessa työsopimus lakkaa välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Työsuhteen purkaminen vaatii niin painavia syitä, ettei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Miten työsopimus solmitaan?

Työsopimus voidaan solmia sekä kirjallisesti että suullisesti, mutta kirjallinen työsopimus tuo useita etuja molemmille osapuolille. Kirjallisen sopimuksen avulla on helpompi jälkeenpäin todeta mistä on sovittu. Kirjallinen työsopimus on myös vakavasti otettavan työnantajan merkki. Samoin kirjallinen sopimus ylläpitää työmotivaatiota ja edistää lojaalisuutta. Kun työnantaja suunnittelee työsopimuksen sisältöä, hänen tulee ottaa huomioon ainakin alan työehtosopimus, työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki.

Miten työehtosopimus vaikuttaa työntekijään?

Mikäli työnantajaa sitoo jokin työehtosopimus vaikuttaa se työntekijään siten, että työntekijän työsopimus ei voi sisältää epäedullisempia ehtoja kuin mitä itse työehtosopimus määrää. Työsopimuksella voidaan kuitenkin sopia työntekijälle työehtosopimusta edullisempia työehtoja.

Onko työnantaja velvollinen noudattamaan työehtosopimusta?

Työnantaja on velvollinen noudattamaan sitä mitä työehdoista ja työsuhteesta on säädetty kyseisen alan yleisessä työehtosopimuksessa. Näitä työehtosopimuksia kutsutaan yleissitoviksi työehtosopimuksiksi. Mikäli jonkin työsopimuksessa olevan ehdon katsotaan olevan ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan ehdon kanssa, sovelletaan silloin yleissitovan työehtosopimuksen ehtoa ja tästä poikkeava ehto katsotaan pätemättömäksi. Täten työnantaja joka kuuluu työehtosopimuksen piiriin on myös velvollinen noudattamaan sitä.

Voinko irtisanoutua kesken määräaikaisen työsopimuskauden?

Määräaikainen työsopimus päättyy työsopimuskauden päättymispäivänä, mutta työntekijä ja työnantaja voivat myös sopia, että työntekijä lopettaa työn aikaisemmin kesken määräajan. Mikäli lopetat työn kesken määräajan ilman työnantajan suostumusta, työnantajalla on oikeus vaatia vahingonkorvausta, esim. korvausta uuden työntekijän hakemisesta aiheutuvista kuluista.