Oikeudenkäynnit
Nykypäivän yhteiskunnassa tulee ihmisille yhä useammin eteen asioita, joiden ratkaisua joudutaan hakemaan oikeudenkäyntimenettelyllä.
Oikeudenkäyntimenettelyllä tuomioistuin ratkaisee mikä kussakin yksittäisessä asiassa on lainmukaista. Oikeudenkäynnit voidaan jakaa käsiteltävän asian mukaan riita-, rikos- sekä hallintoasioista tehtyjen valitusten oikeudenkäynteihin.
Siviiliprosessi
Riita-asian oikeudenkäynti eli siviiliprosessi on menettely, jota käytetään kun kysymyksessä ei ole rikos- eikä hakemusasia. Siviiliprosessin lähtökohtana on, että osapuolet käyvät oikeutta tasavertaisina osapuolina, kantajana ja vastaajana huolehtivat itse kaikki vaatimukset ja todisteet tuomioistuimen tietoon joka perustaa päätöksensä sille annettuun näyttöön.
Siviiliprosessi käynnistyy kantajan käräjäoikeudelle jättämällä haastehakemuksella, jossa hän on yksilöinyt vaatimuksensa ja niiden perusteet sekä ne todisteet, joilla kantaja haluaa tukea vaatimuksiaan. Käräjäoikeus huolehtii haasteen tiedoksi antamisesta vastaajalle ja varaa vastaajalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa asiassa. Molempia kuultuaan käräjäoikeus varaa asiassa istuntopäivän, jossa oikeus kuulee asianosaisia suullisesti.
Siviiliasioissa tulee usein eteen tilanteita, joissa tarvitaan alan asiantuntemusta, varsinkin jos asia on riitainen. Toimistomme asianajajat voivat auttaa esimerkiksi erilaisten siviilioikeudellisten sopimusten laatimisessa tai tarpeen vaatiessa asian tuomioistuinkäsittelyssä.
Rikosoikeudenkäynti
Rikosoikeudenkäynti eroaa menettelyltään oleellisesti siviiliprosessista. Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, tulee tapahtuneesta tehdä rikosilmoitus poliisille. Kun poliisi on saanut tiedon rikoksesta, aloitetaan esitutkinta. Esitutkinnassa poliisi selvittää onko rikos tapahtunut, ja keitä se koskettaa sekä asianomistajan mahdolliset korvausvaatimukset. Poliisi kuulustelee rikoksen asianomistajia, epäiltyä ja mahdollisia todistajia.
Esitutkinnan valmistuttua lähettää poliisi tutkinnan esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaan. Syyttäjän tehtävänä on arvioida onko rikos tehty ja onko siitä syyttämiselle riittävästi näyttöä. Mikäli näyttöä ei ole riittävästi, tekee syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen. Kun syytekynnys on ylittynyt, etenee asia oikeuteen syyttäjän jättämällä haastehakemuksella, jonka käräjäoikeus antaa tiedoksi syytetylle.
Rikosasian oikeudenkäynnissä selvitetään onko epäilty syyllistynyt rikokseen, ja minkälainen rangaistus teosta mahdollisesti määrätään. Pääsääntöisesti rikosasiat käsitellään käräjäoikeudessa suullisesti, mutta yksinkertaiset asiat voidaan käsitellä myös kirjallisessa menettelyssä. Mikäli asiaan osalliset eivät ole tyytyväisiä tuomioon, voivat he ilmoittaa tyytymättömyyttä siihen ja valittaa tuomiosta hovioikeuteen.
Syytetty ja asianomistaja voivat aina käyttää apunaan asianajajaa. Voimme avustaa rikosasioiden kaikkia osapuolia ja olla mukana prosessin eri vaiheissa esimerkiksi asianomistajan korvausvaatimusten laadinnassa tai lausunnon laadinnassa.
Hallintoasioiden oikeusprosessi
Kaikissa maissa, joissa on toimiva oikeusturvajärjestelmä, on mahdollista valittaa viranomaisten tekemistä päätöksistä. Suomessa hallintotuomioistuinjärjestelmä on kaksiportainen; useimmissa asioissa ensimmäisenä asteena toimii hallinto-oikeus, jonka päätöksistä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Eräissä asialuokissa ensimmäisenä muutoksenhakuelimenä voi olla esimerkiksi markkinaoikeus, verotuksen oikaisulautakunnat tai lääninhallitus.
Hallinto-oikeusprosessi laitetaan vireille kirjallisella valituksella. Hallinto-oikeusprosessi on pääosin kirjallista, mutta tarvittaessa voidaan järjestää myös suullinen istunto. Itse prosessi on yksityiselle henkilölle useimmiten melko riskitöntä, koska hänet voidaan tuomita korvaamaan viranomaisen oikeuskulut vain poikkeustapauksessa.
Sekä siviili- että rikosasioihin voi saada oikeusapua ja mikäli Sinulla on oikeusturvavakuutus, voi se kattaa kustannuksia.
Asianajotoimistomme avustaa asiakkaita myös oikeusapuasioissa ja hoitaa hakemuksen tekemisen oikeusaputoimistoon.